sunnuntaina, kesäkuuta 28

57. Erilainen ensikoti

Crescendojen suku: osa 57
---
Ja niin perijätär Ivy Crescendo jätti kaupungin taakseen ja oli valmis uuteen alkuun.
"Tämä se on. Katunumero täsmää", Ricky totesi saavuttuaan tyttöystävänsä kanssa omakotitalon pihaan.
Ivy tutkaili taloa mietteissään hetken verran..
.. ja purskahti sitten nauruun.
"Mikä nyt on hauskaa?" Ricky tiedusteli.
"Tää talo. Kato nyt sitä. Ihan kuin Sarah yrittäisi ostaa mut puolelleen ja sitten saada meistä heti perheen. Ei tää näytä nuorten ensikodilta."
"Älä nyt heti tuomitse", Ricky sanoi Ivyn kavutessa portaita.
"Äh..juuri tätä mä tarkoitin," Ivy mutisi nähdessään eteisen.
Kaikki näyttää ihan liian siistiltä ja täydelliseltä, hän ajatteli mittaillessaan katseellaan olohuoneen ja ruokailutilan sisustusta.
Keittiö jatkoi samaa kliinistä sisustuslehti linjaa.
Talosta löytyi jopa pieni kasvihuone. Ivy päätti muuttaa sen samantien tanssisaliksi. Hän ei ollut suuri puutarhavelho, mutta sellaiselta ei kai voinut enää välttyä omakotitalossa.
Takapihan terassi oli soma, mutta sieltä avautuva maisema pysäytti täysin.
"Miksi..", tyttö huokaisi nähdessään leikkikentän. 
Ivy siirtyi yläkertaan joka vaikutti alakertaa pienikokoisemmalta. Ylhäällä oli portaiden molemmin puolin kaksi ovea.
Yksi niistä aukesi makuuhuoneeseen, joka ei näyttänyt niin kamalalta. Silti Ivy huomasi kaipaavansa Andréen sisustusmakua enemmän kuin tällaista maalaisromantiikkaa.
Makuuhuoneesta aukeni ovi pieneen kylpyhuoneen ja wc:n yhdistelmään. Ainakin huone näytti valoisalta eikä niin täyteen tungetulta, vaikka se ei kovin tilava ollutkaan.
Toisen puolen ovista aukeni lastenhuone. Näky sai Ivyn aluksi kiljahtamaan, mutta sitten hän vain tuijotti huonetta sanattomana.
Ricky, joka oli juuri astunut eteiseen kuuli tyttöystävänsä huudon. Nuorukainen suuntasi yläkertaan ja yritti päätellä mistä ääni oli tullut.
"Sä huusit..", miehen alku aloitti, mutta räpytteli sitten silmiään kaiken vaaleanpunaisuuden kohdatessaan.
"Just niin. Lastenhuone. Lastenhuone kahdelle nuorelle, jotka ei edes suunnittele lapsia. Sarah tosiaan ajatteli kaikkea", Ivy sanoi ja sai Rickyltä samaa mieltä olevan nyökkäyksen.
"Kuten mä sanoin musta tuntuu siltä, että mut yritetään puskea johonkin perheidylliin kiinni. En mä yliopistoon halunnut, mutta en ihan tätäkään."
Ricky tuli Ivyn lähelle ja antoi tytölle sitten suudelman.
"Tää on okei," hän totesi.
"Tää huone vai talo?" Ivy kysyi kohottaen kulmaansa epäillen pojan sanoja. Tykkäsikö Ricky tästä? 
"Molemmat. Ja sä oot täydellinen. Mutta mieti me saatiin tää ilmaiseksi. Ei vuokraa eikä mitään. Joten jos nyt nautittaisiin tästä talosta."
"Sitä paitsi on tää aina kivempi kuin Andréen luukku. Ja kuvittele meiät kaksi sen sohvalle, kun Andrée ja Matthew vie kaiken muun tilan!"
Rickyn sanat saivat Ivyn nauramaan ja hän suli ajatukselle. Voisivathan he täällä asua perustamatta täydellistä ydinperhettä kultaisen noutajan kera. Farmariauto tosin löytyi jo pihalta.
"Sitähän mäkin. Joten nyt, kun sulla on hauskaa. Testataanko sen sohvan sijaan meiän parisänkyä?"
Ivyä ei tarvinnut kahdesti käskeä, sillä mitäpä muutakaan he olisivat alkajaisiksi tehneet.

---

Sellainen talo sitten. Mitäs pidätte asunnosta?

Poinsettia

EDIT

Hei kaikki! Tämänkin osan kirjoitin joskus viime helmikuussa ja vielä muutama valmis osa löytyy varastosta. Olen pitänyt hiljaiseloa, koska tuntuu siltä etten tiedä miten jatkaisin Crescendojen suhteen. Osien tekotapani on pikainen kuten varmaan näkyy jo senkin takia, että tämä on osa numero 57. 
Olen alkanut kuitenkin kaivata maltillisempaa tahtia ja mielestäni useita juonikuvioita olisi alusta asti pitänyt avata paljon enemmän. Esim. Morenan kamppailua itsensä hyväksymisen kanssa ja Edwinin kuolemaa, sekä sen seurauksia. Tulevissa osissakin pitäisi tapahtua ja jo osittain tapahtuukin asioita jotka vaatisivat käsittelyä jota en varmaan osaa tuoda ilmi ainakaan tämän tarinan suhteen.

Olen siis ajatellut julkaista loput valmiit osat johonkin tahtiin ja miettiä sitten mitä tekisin. Ylppärit ainakin tulevat vaatimaan tulevana kouluvuonna aikaa joten siksikin tahti varmaan kärsii.

Suunnitelmissa on yksi tarina nuorisoporukasta, mutta en tiedä kunnolla kuinka sen toteuttaisi. Lisäksi toisessa blogissani pienesti esitelty idea on olemassa, mutta mielummin keskittyisin edellä mainittuun.

Kertokaa toki mielipiteitänne yms.

Hyvää kesää !

2 kommenttia:

  1. Nuorilla onkin nyt kunnon lukaali käytössään. Rickystä tuli semmonen vaikutelma, ettei tätä välttämättä edes haittaisi vaikka talossa olisikin ylimääräiset tepsuttelevat taaperon jalat. :D Mitenhän nuorilla rupeaa yhteisolo sujumaan tuossa valtavassa lukaalissa? Ehkä Ivy huomaakin pian jo odottavansa ensimmäistä lastaan? Mitenhän nainen siihen suhtautuisi? Todella hyvät kaksi osaa. :)

    VastaaPoista
  2. Woah, melkoisen hulppea talo! Ymmärrän kyllä, miksi Ivyä ahdistaa, mutta enpä minä pahaksi panisi jos tuollaisen saisi ilmaiseksi :P Toivottavasti nuorten yhteiselämä alkaa sujua hyvin! Jospa niitä lapsiakin sitten jossain vaiheessa.. ;) Jatkoa odottelen! Niin, ja jos mietit tarinan tekoa, niin aloita toki jos yhtään tuntuu siltä! Minä ainakin lukisin mielelläni :)

    VastaaPoista